Auckland - Kaupungin kaduilta vehreille kukkuloille

Aucklandin kadut yllättävät: kaupunkimaisema vaihtelee vehreisiin puistoihin ja kauniisiin kukkuloihin 🏙️ 🌳🌿 Vinkki: Kiwi-burger on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen! 🍔

Kuvittele kaupunki, jossa aamun voi aloittaa vilkkaassa kahvilassa sataman äärellä ja iltapäivällä löytää itsensä sammuneen tulivuoren huipulta katselemassa horisonttiin. Tämä on Auckland – Uuden-Seelannin suurin, mutta silti yllättävän rento kaupunki, jossa purjeveneiden mastot kilpailevat pilvenpiirtäjien kanssa ja luonto on aina vain kivenheiton päässä.

Aucklandin historia

Ennen kuin Aucklandista tuli Uuden-Seelannin suurin kaupunki, sen maisemaa hallitsivat tulivuoren huiput ja vehreät kukkulat, joilla maorit rakensivat linnoitettuja kyläyhteisöjään. Alue tunnettiin nimellä Tāmaki Makaurau, mikä tarkoittaa vapaasti käännettynä “Tāmaki, jota monet haluavat” – eikä suotta. Tämä hedelmällinen ja vesireittien halkoma maa oli kuin luotu elämiseen ja kaupankäyntiin.

Eurooppalaiset saapuivat 1800-luvun alussa, ja vuonna 1840 Aucklandista tehtiin Uuden-Seelannin pääkaupunki. Titteli siirtyi sittemmin Wellingtonille, mutta Auckland kasvoi nopeasti tärkeäksi satama- ja kauppakeskukseksi. Kaupungin juuret ovat yhä nähtävissä: vanhat siirtomaa-ajan rakennukset seisovat rinnakkain modernien pilvenpiirtäjien kanssa, ja maorikulttuurin perintö on läsnä niin museoissa kuin paikannimissä.

Meidän kokemuksia Aucklandista

Auckland on Uuden-Seelannin suurin kaupunki, jossa luonto on kuitenkin lähellä. Kaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa, mutta joskus valinnanvaran runsaus tekee päätöksenteosta yllättävän vaikeaa. Meitä kiinnostivat sekä eläintarha että viinitiloistaan tunnettu Waiheken saari, mutta kumpaankin olisi kulunut paljon aikaa, emmekä halunneet käyttää koko aikaa vain yhteen kohteeseen. Lopulta päädyimme vanhaan tuttuun tapaan: katsoimme kartalta pari mielenkiintoista nähtävyyttä, lähdimme kävelemään niitä kohti ja katsoimme, mihin kaupunki meidät johdattaisi. Tällainen spontaani tapa tutustua uuteen paikkaan on usein palkitseva. Kun kulkee ilman tiukkaa suunnitelmaa, voi löytää kiinnostavia paikkoja, joista ei etukäteen edes tiennyt.

Näkymä laivalta Aucklandin satama-alueelle

Satama sijaitsi aivan kaupungin laidalla, joten pääsimme aloittamaan kiertokävelymme heti aamupalan jälkeen. Queen Streetillä, Aucklandin tunnetuimmalla ja vilkkaimmalla pääkadulla, meitä tervehtivät värikkäät joulukoristeet. 23 asteen harmaan kosteassa säässä joulutunnelmaan oli aika vaikea päästä. Meille joulu tuntuu joululta vasta lumen keskellä. Itse katu oli kuitenkin näyttävä. Sen varrella oli kaikkea luksusbrändeistä pieniin putiikkeihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Liikenne soljui ohi, ja ihmisjoukko koostui turisteista, pukumiehistä ja lenkkeilijöistä. Silti tunnelma oli kiireettömän rento.

Aucklandin keskustan joulutunnelmaa

Vaihteleva maasto yllätti

Aivan keskustan kupeessa kohoava Albert Park oli kauniin vehreä puisto, jonka kukkulan laelta avautui hienot näkymät kaupungin ylle. Vehreyden keskellä on kukkaistutuksia, massiivisia vanhoja puita sekä historiallisia patsaita ja suihkulähde. Puiston reunalla seisoivat 1800-luvun tykit, muistuttaen alueen siirtomaa-ajasta. Jos pidät vanhoista rakennuksista, kannattaa käydä vilkaisemassa puiston laidalla sijaitseva Aucklandin yliopiston kellotorni. Tämä uusgoottilainen rakennus ei ole avoinna yleisölle, mutta sen koristeelliset yksityiskohdat ja näyttävät kiviseinät tekevät siitä ehdottomasti näkemisen arvoisen.

Aucklandin yliopiston kellotorni

Maisemia ihaillessa oli samalla sopiva hetki vetää hieman henkeä. Kumpuileva maasto yllätti - mäet olivat paikoin jyrkkiä, mikä hidasti matkantekoa merkittävästi. Vaatevalintammekin oli mennyt pieleen. Sääennuste lupasi sadetta, mutta kuuro oli ohi hetkessä, joten shortsit ja kevyt pitkähihainen olisi ollut parempi varustus farkkujen ja tuulitakin tilalle. Jatkossa siis kevyemmin päälle ja lämpimämpää reppuun mukaan.

Albert Park

Matkalla kohti Aucklandin suurinta ja vanhinta puistoa, Pukekawa/Auckland Domainia, pysähdyimme ihastelemaan kaupungin vanhinta kirkkoa St Paul’s Churchia. Kirkko on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, mikä selittää sen poikkeuksellisen sijainnin toimistorakennusten ja yliopiston keskellä. Tämä anglikaaninen kirkko on toiminut uskonnollisen elämän keskuksena jo 1800-luvulta lähtien ja sen seurakunta koostuu erilaisista taustoista tulevista ihmisistä, mikä heijastaa Uuden-Seelannin monikulttuurista yhteiskuntaa.

Tykki - Albert Park

Auckland Domainissa suuntasimme siellä sijaitsevaan talvipuutarhaan, Domain Wintergardensiin. Kerrassaan vaikuttava, pieni puutarha, joka henkii vanhaa tunnelmaa. Se on perustettu 1990-luvun alussa ja se koostuu kahdesta suuresta lasihuoneesta, joiden välissä on vesi-allas ja klassisia marmoripatsaita. Viereinen pergola oli upea punaisine tiiliseinineen ja puisine kattoparruineen. Puutarhan kasvit olivat täynnä väriä, ja jopa lehtien joukossa näkyi oransseja ja keltaisia sävyjä.

Domain Wintergardens

Alkuperäinen ajatuksemme oli vierailla Auckland War Memorial Museumissa ja jatkaa sieltä matkaa Maungakiekie / One Tree Hillille. Kumpuileva maasto oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Olimme jo tässä vaiheessa sen verran väsyneitä ja nälkäkin alkoi painaa, että päätimme jättää jatkosuunnitelmat väliin ja suunnata takaisin keskustaan. Yritimme silmäillä sopivaa ruokapaikkaa, mutta reittimme varrelle ei tuntunut sijoittuvan yhtään sopivaa ravintolaa. Siksi huokaisimmekin helpotuksesta, kun edessämme näkyi tuttu kaareva M-kirjain. Meillä on tapana testata jokaisen maan McDonald’sin paikallista tarjontaa, joten tämä kohta saatiin nyt ruksittua tehtävälistalta. Kokeilimme molemmat Kiwi-burgeria, joka sisälsi muun muassa punajuuripihvin ja kananmunaa. Ensimmäinen puraisu herätti pientä hämmennystä, mutta makuyhdistelmä toimi yllättävän hyvin. Ei ehkä jokapäiväinen valinta, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Ennen kuin palasimme laivalle, päätimme vielä käydä katsomassa Sky Toweria. Onhan se kuitenkin kaupungin tunnetuin maamerkki ja koko Uuden-Seelannin korkein rakennus. Itse torniin emme menneet, vaan ihailimme sitä maasta käsin. Korkeuksiin nouseva torni on silmiinpistävä näky, mutta tällä kertaa emme kokeneet tarpeelliseksi maksaa pääsymaksua yläilmoihin.

Matkalla törmäsimme kaupungin toiseen merkittävään kirkkorakennukseen, St Patrick’s Cathedraliin, joka toimii Aucklandin katolisen hiippakunnan pääkirkkona. Aiemmin näkemämme anglikaaninen St Paul’s Church oli historiallisesti merkittävä, mutta tämä katedraali teki vaikutuksen uusgoottilaisella arkkitehtuurillaan. Sen historia ulottuu vuoteen 1841, jolloin paikalle rakennettiin ensimmäinen katolinen kirkko palvelemaan kasvavaa yhteisöä. Nykyinen kivinen katedraali valmistui vuonna 1907, ja sen kaarevat ikkunat, korkea holvikatto sekä jykevät kiviseinät tekevät siitä vaikuttavan kontrastin modernin kaupungin keskellä.

Jäikö jokin harmittamaan?

Näin jälkikäteen ajateltuna, kun koko risteily on takana ja olemme tutustuneet useampiin Uuden-Seelannin kaupunkeihin, olisimme ehkä järjestäneet Aucklandin vierailumme toisin. Jos jotain muuttaisimme, niin lähtisimme täältä retkelle Hobittoniin. Käveleminen ja nähtävyyksien katselu oli mukavaa, mutta jälkeenpäin tuntui, ettemme saaneet kaupungista niin paljon irti kuin olisimme toivoneet. Ehkä kokemus olisi ollut erilainen, jos olisimme keskittyneet vain keskustan tunnelmaan ja putiikkeihin tai hypänneet bussin kyytiin nähdäksemme kauempana olevia kohteita. Nyt jäi olo, että Aucklandista olisi voinut saada enemmänkin irti. Auckland voisi olla sopiva kohde sellaiselle, joka pitää monipuolisesta ruokakulttuurista ja shoppailusta.

Kiitos matkaseurasta, palataan taas pian!